Pikku tuutista
Uusi omakotialue on muotoutumassa. Tuoreimpia muuttajia ovat esikoululainen Jussi ja hänen vanhempansa ja sisaruksensa. Kutsutaan lähinaapurit kakkukahville. Äidin kaataessa kahvia vieras täti huomioi lapset ja esittää ystävällisesti nuorimmalle vähemmän omaperäisen kysymyksen:
-Mikäs se tästä Jussista tulee isona?
Poika kohottautuu ja vastaa salamannopeasti:
-Musta tulee homo!
Äidiltä roiskahtaa kahvia liinalle, eikä kukaan keksi sanoa mitään. Jussi sen sijaan pysyy asialinjalla ja jatkaa:
-Tarhassakaan en ole pussanut kuin maskottipeikkoa.
Juniorin haalarit ovat kuivumassa. Poika kuikoilee vähän väliä niiden perään.
-Jäikö sinne taskuihin jotain?, kysyy äiti.
-Ei…tai juu. Kaks tai kolme kaljkkia.
-Jaha. Että karkkeja. Kuka ne antoi?
-Itte otin. Kaupasta.
Seuraa pelisääntöjen tarkistus. Heti huomenissa lähdettäisiin katumusretkelle, maksamaan ja pyytämään anteeksi.
Kun asiassa edetään, Juniori näyttää nololta ja empivältä. Ojentaa kuitenkin äidin antamat lantit kauppiaalle ja selittää (ettei vain äänessä olisi ripaus kehuakin):
-Kun miä ljyästin kaupan!
Myös Villelle oli hiukan epäselvää, miten kaupassa pitäisi toimia, ettei tulisi moitteita. Karkkipussin hyllyltä ottaminen lupaa pyytämättä ei näköjään ollut oikea tapa, koska äiti sanoi toruvalla äänellä:
-Millä sinä sen maksat?
Ville mietti vähän ja sanoi sitten: Mä ostan ilmaseksi.
Päiväkodissa on lista, jota välillä tarkennetaan ja täydennetään yhdessä. Siinä on sellaisia juttuja kuin: ei saa heittää hiekkaa toisten päälle, ei pidä napata leikkikaluja kaverin kädestä, pyörällä saa ajaa kukin vuorollaan, ei saa sanoa pahasti eikä kiroilla.
Kysyttäessä taas kerran, pitäisikö listaan lisätä jotain, Reiskalla näytti olevan asiaa. Hän vilkaisi uhmakkaasti tiettyyn suuntaan samalla kun sanoi tädille:
-Voisitko Jaana laittaa siihen, että ei saa hirvistellä.
kn 
USAsuomeksi kulttuurikatsaus 