USAsuomeksi kulttuurikatsaus

Touko 21, 2010

Ooppera herättää eloon rohkean mainarisukupolven

Filed under: Kirjallisuus,Musiikki — kulttuuriusasuomeksi @ 10:14 am
 
 
Rockland II

 

Musiikkimieskaksikko Jussi Tapola (vas.) ja Jukka Linkola olivat Michiganin matkallaan Finland Calling -ohjelman ja sen juontajan Carl Pellonpään vieraina televisiossa. Aina hyväntuulinen toimittaja Pellonpää on tunnettu niin amerikansuomalaisissa piireissä kuin Suomessa.

Ohjatessaan Ilmajoelle Antti Tuurin/Atso Almilan oopperaa Ameriikka sai Jussi Tapola kipinän siirtolaisuusaiheeseen. Yhdysvaltoihin oli lähtenyt hänen omia sukulaisiaankin. Hän oli saanut jopa nimensä Amerikan-isosetänsä mukaan.

Vuonna 2006 festivaalijohtaja Esa Ruuttunen kutsui Tapolan uuden oopperahankkeen alustavaan kokoukseen. Ja 2008 libreton tekijä ja ohjaaja Tapola oli säveltäjä Jukka Linkolan kanssa tarinan autenttisilla paikoilla Michiganin osavaltion Upper Peninsulassa.

Hankkeen vauhdittivat sikäläinen Pine Mountain Music Festival ja Jokioisten Musiikkisäätiö Nivalasta. Rockland-oopperaa esitetään kesällä 2011 molemmissa maissa.

Keskeisissä rooleissa Nivalassa ovat Esa Ruuttunen, Johanna Rusanen-Kartano ja Riku Pelo.

Eteläpohjalaisena Jussi Tapola on lapsesta asti kuullut amerikansiirtolaisuudesta. Lappajärven pohjukassa on Tapolanvuori, josta oli lähtenyt paljon hänen sukunimikaimojaan jo varhain Amerikkaan.

-Isän isoisä vei perheensä vain Härmän-Kauhavan viljaville maille asti, mutta isän setiä suuntasi uuteen maahan ainakin kaksi, Matti ja Jussi. Äidinpuoleista sukua lähti vuosisadan vaihteessa British Columbiaan. Näitä Hautaloita on siellä vieläkin.

-Lyhyet viestit, valokuvat ja Amerikan paketit muistuttivat aikansa kauas menneistä sukulaisista, mutta kuvittelun varaan jäi, millaisen elämän he olivat eläneet.

Tietämys kasvoi

Suomalaisia kaivosmiehiä 4.11.1919 Alabamassa. Kuvaaja A.C. Keily, Birmingham, Alabama. - Siirtolaisuusinstituutin arkisto.

Rocklandin myötä oopperan tekijäin tietämys siirtolaisuudesta kasvoi. Oopperalibretto on vain 40-sivuinen (vrt. romaaniin), mutta ennenkuin fiktiivinen tarina oli koossa, tarvittiin iso määrä tietoa suodatettavaksi.

-Ontonagonin piirikunnassa pieni kauppala oli vaurastunut kun sieltä oli löydetty Michiganin suurin puhtaan kuparin esiintymä 1840-luvulla, Tapola palauttaa mieliin.

-Vuosisadan vaihteessa saapuneet suomalaissiirtolaiset muodostivat oman seurakuntansa, haalinsa, raittiusseuransa, soittokuntansa ja työväenliikkeensä. Kun palkat ja turvallisuus työssä laskivat kipurajan alle, masinoitiin heinäkuussa 1906 Michigan Mining Companyn kaivoksessa lakko. Kolmestasadasta mainarista 280 ryhtyi lakkoon, suurin osa näistä suomalaisia.

Yhtiö lähetti kaivokseen rikkureita, ja heitä suojelemaan käsketyt kiväärimiehet avasivat tulen lakkolaisia kohti. Kaksi suomalaista kuoli ja kolmas haavoittui. Satakunta miestä pidätettiin useiksi viikoiksi ja seurasi syytteitä, jotka aikanaan oikeudenkäynnissä kuukausien päästä raukesivat. Suomalaisten oli semmin vaikeata saada töitä kaivoksista.

Syrjintä oli todellista

-Rockland on pienen kaivoskauppalan oikea nimi. Sen väkiluku nousi kukoistusaikana yli kolmen tuhannen, nykyisin se on sama kuin silloisten lakkolaisten, sanoo Jussi Tapola.

-Amerikkalaista materiaalia oli heti alkuun tarjolla liiaksikin oopperalibrettoon. Arvokkaina tietolähteinä ja taustavaikuttajina olivat professori emeritus John Kiltinen ja Andy Hill, kaksikielisen paikallislehden toimittaja Wakefieldistä.

Täydennystä löytyi Finlandia Universityn (Hancock) ja Rocklandin museon arkistoista ja Turun Siirtolaisuusinstituutista. Silminnäkijän, Alfred Laakson suomen kielellä laatimaa kuvausta väkivaltaisuuksista Tapola piti suoranaisena aarteena.

Edellämainittu Andy Hill on Laakson pojanpoika. Oopperantekijät kuuntelivat hiljaisina tietoja, jotka oli kirjattu muutama päivä tragedian jälkeen ja kokivat epätodellisia hetkiä katsellessaan tietokoneelta vanhoja valokuvia yhdessä David Laakson, Alfredin pojan kanssa Escabanassa.

Päivänvaloon vedettiin vaietumpia puolia siirtolaisten elämästä.

-Suomalaisten syrjintä oli todellista. Se meni joissakin juhlissa öykkäröinnin ja kivisodan asteelle. Maanmiestemme oma-aloitteisuus, heidän tapansa, kulttuurinsa ja eristäytymisensä siinä missä ”finnien” kieli ja kielitaidottomuus ärsyttivät muuta väestöä.

Sisältö, roolit ja miehitys

Lakon ympärille on ooperaan rakennettu todellisten esikuvien pohjalta fiktiivisten henkilöiden verkko ja ajan elämänmeno. Ohjaajan mukaan Rockland kuvaa, kuten oopperat yleensä, elämän ristiriitoja.

-Vähemmillä selityksillä vain kuin draama. Ooppera keskittyy siihen mikä musiikin yhteydessä parhaiten toimii, henkilöiden reaktioihin, mielialoihin, tunteisiin. Myös yhteisön kokemukseen ja murrosajan tunnelmiin.

Roolimiehitys on komea, tähdistä aina nuorimpiin lahjakkaisiin ja kilpailuissa menestyneisiin laulajiin. Roolit:

Johanna Ahopelto (Johanna Rusanen-Kartano, sopraano), mainarin vaimo.

Pekka Ahopelto (Riku Pelo, baritoni), edellisen aviomies, mainari, pullon ystävä. Saa puhtia kun ystävä Otto kuolee kaivosonnettomuudessa, hylkää pullon ja ryhtyy ajamaan tiukempia turvatoimia kaivokseen. Kuolee lakon yhteydessä ammuskelussa.

William Jackson (laulaja tuleee Michiganista), mainin foormanni, ihastuu Johannaan, kavaltaa Pekan lakon suunnittelijana kaivoksen johtajalle.

Pastori Rantanen (Petri Pussila, baritoni), maanläheinen hengenmies.

Alfred Laakso (Esa Ruuttunen, baritoni), mainari ja torvisoittokunnan vetäjä. Palaa 60-luvulla Rocklandiin ja muistaa 1906 tapahtumat. Todellinen henkilö ja teoksen innoittaja.

Sven Polkki (Mikko Himanka, baritoni), agitaattori.

Thomas C (Robert MacLoud, baritoni), mainin paikallisjohtaja, hankkii Pinkertonin miehiä ”suojelemaan” rikkureita.

Pete Corvino (Ilkka Hämäläinen, tenori), italialainen parturi

Mainareina ja yhteisön naisina: Ari Hosio, Sirpa Kurra, Simo Mäkinen, Mia Heikkinen, Tuomo Häkkilä, Roope Pelo. (Roolilistaan voi tulla force majeur -muutoksia.)

Rockland-oopperan ”vanhan maan” ensi-ilta on kesäkuussa 2011 Nivalassa.

Jukka Linkola (s.1955) on jazzpianisti, orkesterinjohtaja ja säveltäjä ja toiminut mm. Helsingin kaupunginteatterin kapellimestarina. Linkola on säveltänyt musikaaleja, oopperaa, balettia ja elokuvamusiikkia.

Jussi Tapola (s.1946 ) on toiminut mm. Suomen Kansallisoopperan pääohjaajana, oopperan Alminsalin suunnittelijana ja tuottajana sekä Tampereen Oopperan taiteellisena johtajana. Omia musiikkiteatteriproduktioita pitkälti toista sataa.

Kaarina Naski


Kuvitellut kohtalot

Oman panoksensa siirtolaisuuden selvitystyöhön ovat antaneet kirjailijat. Kauhavalla syntyneellä Antti Tuurilla on kokonainen sarja (Äitini suku) tästä aihepiiristä, ja sitä sivuaa – myöhemmässä ajassa – myös Ameriikan raitti (Lauri Törhösen elokuvana 1990). Tuurin kynästä on niin ikään syntynyt siirtolaisooppera Ameriikan libretto. Oopperan sävelsi Atso Almila, ja se sai kantaesityksensä Ilmajoen musiikkijuhlilla 1992 Jussi Tapolan ohjaamana.

Ameriikan humoristinen tarina liikkuu kahdella aikatasolla, 1982 ja 1902. Ensinmainittuun kuuluu mm. se, että entinen huonekalutehtailija Jurvala tulee Valtoihin mukanaan iso puusta sorvattu revolveri – lahja presidentti Reaganille. Jälkimmäiseen mm. se, miten eripurainen suomalaisseurakunta uhkaa sahata kirkon kahtia. Ooppera valottaa ihmissuhteita, vuosisadan vaihteen kirjeenvaihtoa ja siirtolaisuutta myös sen varjoisilta puolilta.

Pietarsaaressa syntyneen suomenruotsalaisen Lars Sundin Colorado Avenue kertoo pohjalaisen Hannan kymmenestä työteliäästä vuodesta Yhdysvalloissa ja paluusta varakkaana leskenä, kahden lapsen äitinä liikenaiseksi – maalaiskaupan pitäjäksi – (kuvitteelliseen) Siklaxiin. Elokuva Colorado Avenue (Claes Olsson, 2007) perustuu Siklax-trilogian kahteen ensimmäiseen romaaniin. Hannan mies työskenteli hopeakaivoksessa ja sai surmansa Rocland-tyyppisen lakon ammuskelussa.

kn

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: