USAsuomeksi kulttuurikatsaus

maaliskuu 1, 2011

Panula on kapujen kapu

Filed under: Kirjallisuus,Musiikki — kulttuuriusasuomeksi @ 2:05 am

Kirjan ääni ja kirjailijan

Veljekset kuin ilvekset. Akateemikko Jorma Panula, kapellimestari, säveltäjä, sovittaja. Panula asuu Kirkkonummella, mutta vetää mestarikursseja ympäri maailman. Vaasassa on järjestetty vuodesta 1999 lähtien noin joka kolmas vuosi Panulan nimikkokapellimestarikilpailu. Ja Atso Almila, kapellimestari ja tuottelias säveltäjä. - Kuva Heini Lehväslaiho.

Pohjanmaan poika, Jorma Panula (s.1930) soitti pikkupoikana kakkosviulua perheorkesterissa ja myöhemmin urkuja Kauhajoen kirkossa. Niin, ja ”pianua tanssiorkesteris, sieltä sitä oppi perkelehemmoosia tekniikoita…” Kanttoriopintojen myötä hänelle kirkastui sittemmin mitä haluaisi isona. Hän kirjoitti Sibelius-Akatemian vararehtorille Sulho Rannalle, että mitä jos kapellimestariluokalle… Vastaus oli myönteinen, ja Panula on keksivinään selityksen: ”Ranta oli Peräseinäjoelta kotoisin, pohojalaanen.— En mois varmasti päässy jos olis ollu kokehet.”

Sama mies vastaanotti Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian musiikkipalkinnon 1997 ja Tasavallan presidentti Tarja Halosen myöntämän akateemikon arvonimen 2006. Panulan ”pajasta” ovat valmistuneet Suomen kansainväliset tähdet Salosesta Sarasteeseen, Vänskästä Oramoon, Mälkkiin ja Franckiin. Mitä sanoi tämä maailman tunnetuimpiin kapellimestarikouluttajiin lukeutuva maestro akateemikkonimityksestään: ”Hävettää. Tämmöistä suurta meininkiä. Olen pelimannimies.”

Atso Almila, Jorma Panula, Vaistoa on vaikia opettaa. 277 s. Teos

Panulan kapuluokalla oli myös Atso Almila (s.1953), joka on toiminut Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohdon yliassistenttina vuodesta 1991 lähtien sekä orkesterinjohdon lehtorina 2000-luvulla aina viime vuoteen asti. Almila on  Kuopion kaupunginorkesterin 2. kapellimestari.

Panula ja Almila ovat enemmän kuin opettaja ja oppilas, he ovat kollegoita, kavereita, hengenheimolaisia. Tähän käsitykseen tulee luettuaan hiljattain ilmestyneen teoksen Vaistoa on vaikia opettaa. Almilan kirjoittama kirja on ennen muuta taiteilijan analyysi toisesta, oivaltava, arvostava ja hauska. Se tarjoaa myös runsaasti ”heijastuksia” eli tietoa ja päätelmiä siitä, mitä heistä – Panulan kapuluokkalaisista – tuli  ja kohdehenkilön osalta kiinnostavaa faktaa ”tempusta  ja miten se tehtiin”.

Teokselle voi veikata menestystä myös Suomen rajojen ulkopuolella, sillä Panulan nimi ja maine ovat tuttuja maanosassa jos toisessa.

Hulututa hulututa

Koko elämän ja sen muodon jakamista on kirjan mukaan ollut opiskelu Panulan johdolla.

”Parhaimmillaan luokka oli kuin yhtä perhettä. — Ja vielä kahdeksankymmentäluvulla oli selvää, että jokainen luokan läpäissyt oli myös avannossa karaistu.”

Ruoditaan musiikin syntyä:

”Jos ajatellaan historiaa, niin joku tuolla djangelissa on rummuttanu, hulututa, hulututa, ja sitte on ollu kaks ja kolme muuta, ja sitte se yks on sanonu että älkää näin, ja niin se on ollu yhtäkkiä säveltäjä, kun se on korjannu, että näin tehrään”, kuvailee akateemikko.

Ja musiikin johtamista:

Almila: Tehtävä on puhdistaa traditiota, mennä takaisin alkulähteille. —Tässä on aika vähän mitään taikuutta.

Panula: Ei pirä hakia monimutkaasuutta sieltä mihinä sitä ei oo. Rehellisesti, yksinkertaasesti ja informatiivisesti.

Johtamisen tahaton koomisuus, pedanttisuus, liiallinen analysointi tai itsestäänselvyyksien opettaminen  ja kansainväliset mentaliteettierot joutuvat luupin alle.

Suomalaisille muusikoille ei ole tarpeen selittää, mitä on ukkonen ja salamointi. Vaisto voi pettää. ”Valittoo väärin, vetää show`ta. Vaistua on vaikia opettaa.”

Häiritsevät ulkoiset seikat kapellimestarin työssä korjataan, siksi videointi on opetuksessa välttämätön. Nuori ja lahjakas virolaiskapellimestari Olari Elts mm. sai kilpailumenestyksestään huolimatta oppi-isänsä, Panulan mainitsemaan haastattelijalle, että hiomista vielä on. Hän puhui Eltsin hollantilaistekniikasta. Mikä se sellainen tekniikka sitten on: ”Käret heiluu kussaatana tuulimyllyn siivet.”

Truivaase siitä!

Niihin oppilaisiin, joilla taatusti on myötäsyntyistä musiikin ja sen johtamisen vaistoa, kuuluvat mm. Esa-Pekka Salonen ja Jukka-Pekka Saraste. He ovat ammentaneet paitsi Panulan persoonallisesta valovoimasta opetustyössä myös hänen pohjalaisuudestaan, niinkuin koko kapuluokka. Salonen kertoi kuvaavan esimerkin yleisölle Panulan 70-vuotispäivän juhlakonsertissa:

”Kun Saraste ja minä oltiin Jorman luokalla niin aika usein kun alettiin epäröidä tai tuntui jotenkin epävarmalta, niin Jorma sano että TRUIVAASE SIITÄ. Ja me sitten ruvettiin miettimään tykönämme että mitähän tää truivaseminen varsinaisesti on. Jorma sano että ”truivaaset saatana – jottei TIHKAASE”. Ja me ei tultu tästä, uusmaalais- ja hämäläispojat, se viisaammiks.”

Mutta TRUIVIn Panula sai 50-vuotispäivänään. Tekivät nimittäin E-P ja J-P opettajalleen sellaisen lahjaksi.Vanerista. Tarkempi kuvailu designista ei sisältynyt Finlandia-talon juhlakonsertissa kuultuun tervehdykseen.

Atso Almilan mukaan Jorma Panula ihmetteli silmät kirkkaina lukiessaan kirjaan vietyjä lausumiaan: ”Kiroolenko mä nuan saatanasti?”

”On Friskosssa käyty

ja Orekoni nähty”

Helsingin kaupunginorkesteri teki Panulan johdolla ensimmäisen Yhdysvaltain -kiertueensa 1968. Mestarikursseja Panula on  pitänyt eri puolilla maailmaa, myös Yhdysvalloissa.

Atso Almila on säveltänyt siirtolaisoopperan Ameriikka, jonka libretto on Antti Tuurin. Sen kantaesitys oli 1992 Ilmajoella Jussi Tapolan ohjaamana. Vuonna 1996 Almila oli esiintyjänä Finnfestissä Marquettessa, samoin kuin oopperalaulaja Jorma Hynninen.

Akateemikon tähtioppilaista Osmo Vänskä yhdistetään Minnesota Orchestraan, Esa-Pekka Salonen Los Angeles Philharmoniciin ja Jukka-Pekka Saraste Kanadaan ja Toronto Symphony Orchestraan. Suurta kansainvälistä mainetta on  kertynyt niin  kapellimestareille kuin heidän johtamilleen orkestereille.

Yksinomaan kapujen kapu ei siis voi sanoa Lännen lokaria mukaillen: ”olen kulkenu vaikka missä”…

Kaarina Naski

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: