USAsuomeksi kulttuurikatsaus

helmikuu 8, 2012

Ensimmäisenä suomalaisena maailman kiekkojäille

Filed under: Kirjallisuus,Urheilu — kulttuuriusasuomeksi @ 1:42 pm

Yksi merkittävä tekijä Matin nopeassa huipulle nousussa oli hänen yleisurheilutaustansa. Matti oli jo 17-vuotiaana fyysisesti huippukunnossa…

Jalkalihakset ja kimmoisuusominaisuudet olivat toista luokkaa kuin muilla. Jos juoksutekniikkaa olisi vielä hiottu hän olisi varmasti menestynyt 400 metrin juoksijana.

Nosti penkkipunnerruksessa 135 kiloa.

Sittemmin hänellä oli ylivertainen pelinlukutaito.

-Monesti mulla ei ollut hajuakaan, missä päin kenttää vapaat  jätkämme sijaitsivat. Mutta mä jotenkin aistin heidän paikkansa. Tiesin, että jossain oli pakko olla tilaa, jos parikin vastustajan jätkää oli kimpussani. Sitten vaan lätty sokkona menemään.

Näin sanoo tuo sama Matti itse, ei kuka tahansa Masa, vaan se joka teki sekunnin tuhannesosissa kulloisenkin ratkaisunsa ja antoi sen jälkeen ranteidensa puhua?

Kingi itse

Huippu- ja eritoten joukkueurheiluun koukkuun jääneille asia on selvä kuin pläkki. Siis se kenestä Matista nyt puhutaan. Kyllä tämän täytyy olla Hakki, Matti Hagman (s.1955), joka on kaikkien aikojen ensimmäinen Suomen sarjoista Pohjois-Amerikan ammattilaisliiga NHL:ään yltänyt jääkiekkoilija. Ja kohdehenkilöä kuvaavat lainaukset edellä ovat  Marko Lempisen kirjoittamasta Stadin kingin elämäkerrasta (317 s., Teos).

Matti Hagman, Ossin pojanpoika, Nissen poika ja Niklaksen isä. Ossi Hagman voitti pikaluistelussa nuorten SM:n vuonna 1914, Nisse oli ennen sotaa lupaava pikajuoksijan alku, sittemmin Viipurin Urheilijoiden kärkimiehiä, tunnettu urheilujohtaja. Nisse ja Eva tapasivat juoksulenkillä, menivät naimisiin ja kaikista kolmesta lapsesta tuli urheilijoita. - Kiekkolegendan elämäkerran kirjoitti Marko Lempinen . Kustannusosakeyhtiö Teos. Kannen kuva: Lehtikuva

Kirja osuu suoraan ajan hermoon, sillä urheiluhullujen luvatussa maassa on parhaillaan suorastaan muotilajina syväsukellus kultuurin kautta huippu-urheiluun. On ruvettu hakemaan vastaavuuksia eri elämänalueilta ja päädytty toteamukseen, että laji kuin laji, niin huipulla ei ainoastaan tuule, siellä myös huimaa. Alastulo taas kysyy vahvaa psyykeä, muutoin mennään p-luisua luokattomasti.

Moottorissa

ei ollut vikaa

Hakki raivasi suomalaiskiekkoilijoille tien kokonaan toiselle karttapläntille. Hänen eittämättömät pelaajantaitonsa loivat maailmalla uskottavuutta, josta nuoremmat lahjakkuudet sen jälkeen ovat hyötyneet. (Eikä vähiten taloudellisesti.) Debyytti 1976 Boston Bruinsissa ja kaksi kautta Edmonton Oilersissa. Suomessa Hagman pelasi koko uransa kahta Lahden kautta lukuunottamatta HIFK:ssa. Hän oli legendaarinen ”numero 20”, alituiseen pistepörssissä keuloilla.

Aika toisella mantereella tuotti suomalaiselle sekä iloa – sulkia hattuun – että pettymyksiä. Vielä tuolloin NHL:ssä katseltiin eurooppalaiskiekkoilijoita nenän vartta pitkin, jopa suorastaan vihattiin. Näin kirjoittaa Marko Lempinen, pitkän linjan urheilutoimittaja ja entinen jääkiekkomaalivahti. ”Läpi uransa Hagman oli elänyt erityisesti ylivoimaminuuteista. Kun Hakki ei yhtäkkiä saanutkaan olla joukkueensa ykkösmoottori – ei ylipäätään kokenut saavansa itsestään niukalla jääajalla kaikkea ulos – hänen motivaationsa ja mielialansa kärsivät. – – – Asetelma oli pahasti hänen itsetuntoaan vastaan. Masennus iski.”

Laulujen lunnaat

Suomessa ja eritoten stadissa Hakki oli kingi, hänelle aukenivat kaikki ovet, hänellä oli omat ”henkivartijansa”, jotka pitivät huolta siitä, että mies pysyisi ehjänä ja kaukalossa. Ristiriitaisena, monen mielestä ihailtavan, toisten makuun ärsyttävän suorapuheisena tyyppinä Hagman saattoi nimittäin hyvinkin saada toiset provosoitumaan.

Lajin väkivaltaisuutta ja siihen liittyvää loukkaantumisriskiä ei yleisesti allekirjoiteta, mutta kovat otteet mielletään osaksi lätkää. Hakkikin kantoi idolina myös koviksen leimaa, mutta kirjassa hänet nähdään ”herkkänä koviksena”. Ambivalenttisuus joka usein liitetään taiteilijoihin, toteutuu myös monissa muissa lahjakkuuksissa, ei vähiten urheilun terävimmällä huipulla.

Hagmanilla oli aina perheen tuki, mutta lisäksi kaveriperhe,  jonka kanssa monet illat venyivät pitkiksi. Ja kritiikkipalavereja ja sääntöjen tarkistuksia tarvittiin joskus myös matkoilla ja leiriolosuhteissa.

Tähteytensä vanki ei voi olla sekä esillä että rauhassa, harvoin myöskään villinä ja vapaana, ja lajinmyötäisten fyysisten kolhujen lisäksi tulee myös henkisiä mustelmia, aika runnoo rinnanmitalla ohi.

Sehän on j-lauta  Hakki!

Kirjoittajan lähestymistapa on asiantunteva, intoutunut ja empaattinen. Lempinen suhtautuu sekä sankariin että tämän saavutuksiin arvostavasti  ja pyrkii monin haastatteluin maalaamaan Hakista näköiskuvaa. Lukija ”ostaa” sen ehdoitta. Loppuluvussa kerrotaan, miten ”jääräpään särmät ovat hioutuneet”. Mies on tehnyt vuosien kuluessa tilaa pehmeämmille luonteenpiirteilleen. Nykyisin hän toimii mediassa jäääkiekkoasiantuntijana ja tunnustaa valmentamisen kiehtovan kovasti.

Kun Hakki oli taannoin kotimaanlennolla, niin jo turvatarkastuspisteessä hänen ”piti heittää läppää hokista kahdeksan eri tyypin kanssa”.  Häntä ei ole unohdettu.

Ette arvaa, mikä on miehen intohimo tätä nykyä?  Vitsivitsi – urheilu se on  edelleen.Televisiosta hän  seuraa miltei kaikkia lajeja, ja HIFK:n kotipeleissä hän käy aina. Tietysti.

Kaarina Naski

———————————————————————————————

Häviäjä ei hymyile

Voittaminen on genetiikkaa: korkeat poskipäät, jykevä leuka ja kyky sanoa kyllä vaikka ajattelisi ei. Häviäjä ei hymyile, vaan säilyttää kasvonsa peruslukemilla, vaikka preeria palaa ja hevoset on viety.

Samuli Putro, muusikko (Helsingin Sanomat 7.2.2010)

——————————————————————————————–

Mainokset

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

%d bloggers like this: