Tavallisia tallaajia
Ensimmäisessä Impivaaran juoksussa 21.10.1967 estejuoksija Martti Lönnberg kadotti toisen tossunsa suohon jo alkumatkalla. Hän juoksi 29 km vain sukka jalassa, mutta meno maittoi ja sijoitus oli hyvä. Maileri Rauno Kotkajuuri kolautti päänsä kiveen ja joutui tikattavaksi sairaalaan. Kisan ykkönen oli Erkki Koskinen, kakkonen Paavo Pystynen. Pronssimies Pauli Siitonen tuli maaliin ”munasillaan” (erään silminnäkijän toteamus). Mies oli riisunut läpimärät lökäpöksyverkkarinsa kesken matkan.
Matti Hannuksen Impivaara-artikkelista Juoksija-lehdessä 9/2011
Tuijottaja
Olin 16-vuotias. Olin päättänyt valmistua erilaiseksi nuoreksi. En luonnollisesti tiennyt suuntauksen olevan hyvin tavallinen nuorison keskuudessa kautta maailman. Join kiljua ja kuuntelin merkillistä musiikkia, jollaiseksi määrittelin vanhan bluesin ja uuden jazzin. Valmistuin kolmessa vuodessa tuijottajaksi, jolla oli massiivisia vakavuuskohtauksia
Kirjailija Kari Hotakainen artikkelissaan Helsingin Sanomissa 26.11.2011
Johtaja
Sen joukon johtajaksi nimittäisin,
ken pitkäkaulaisin on, pienipäisin
ja takapuoleltansa täyteläisin. –
Kas, kun jää painopiste matalalle,
voi nousta kukonnuppi korkealle
ja loistaa tunkiolta maailmalle!
Lauri Viidan runosta Johtaja (Betonimylläri 1947)
Vakuuttava
puhuja
Wiipurilaisen Osakunnan 300-vuotisjuhlassa 1953 piti juhlapuheen akateemikko, nobelisti A.I. Virtanen. Hän ylisti vapauden ja itsenäisyyden merkitystä totalitarismin peikkoa vastaan. Iltajuhliin tuli tieto, että Josif Stalin oli kuollut samana päivänä.
-Ei kestänt miun puhettain, loihe A.I.V. silloin sanomaan.
Entinen uutisankkuri, toimittaja Arvi Lind (kunniajäsen) ko. osakunnan 360-vuotisjuhlassa, Karjala-lehti 14.3.2013
Kaukaa viisas
Kun Beckett aurinkoisena päivänä käyskenteli puistossa ilmeisen hyväntuulisena, ja hänen ystävänsä totesi, että upea päivä iloita siitä että on elossa, Beckett kääntyi ja sanoi: ”En menisi aivan noin pitkälle.”
Time Magazine 8.1.1990
Kansallisteatterin käsiohjelmasta 2011
(Vuonna 1949 kirjoitettu näytelmä En attendant Godot – Huomenna hän tulee – teki irlantilaisesta Samuel Beckettistä maailmankuulun. Nobelin kirjallisuuspalkinto v.1969.)
Oon arka laulaja mä vain…
Laulu on ollut luultavasti traumatisoivin kouluaine kautta aikojen.- – – Aineen nimi on aikaa sitten muuttunut musiikiksi ja opettajat ovat inhimillistyneet. Niin uskoin, kunnes luin Kaksplussan keskustelupalstalta ekaluokkalaisen äidin huolestuneen kirjoituksen: ”Koulussa pidetään laulukokeet luokan edessä. Open kanssa kahden keskenkin saa laulaa, mutta siitä tulee miinus.”
Annikka Mutanen, Tiede 5/2011
Viis veisaaja
Sanovat mul olleen kaunis lauluään, mut nuotti ol oma.
Yläkoululaiset ol Sinkol haastanneet mun laulustain ja yks päivä opettaja Sinkko kuttu mun omal puolelleen ja käski laulamaan ja lauloinhan minä! Huomasin kyl että opettajaa vähä nauratti. Palkaks sain pullan tykyn ja se käjes painelin nokka pystys Rautasen kouluun.– –
Mun mielest ol ihan mukavaa käyvä kouluu ja opettaja ol hyvä silloon, kun ei nurkkaan pannu.
Laine Heikkilä, joka aloitti koulunkäynnin 1926
teoksesta Laperikolt Leikkooksel, Muistelmia Suursaaresta, 2012
Kerttusen näkijä
Vuonna 1923 alakoulun opettajaksi tuli Rautanen. Siint ol´ suur apu. Hän opetti lapsia tavaamaan, laskemaan ynnä- ja vähennyslaskuja ja kertotaulun viiden kertotauluun asti sekä lauluja ja leikkejä, kuten Mä kerttusen näin, mä kerttusen näin.
Suursaarelainen Pauli Talsi em. muistelmakirjassa
USAsuomeksi kulttuurikatsaus 