USAsuomeksi kulttuurikatsaus

syyskuu 5, 2015

Kurkijokelaiset ahkerina Atlantin molemmin puolin

Filed under: Koti-Suomi,Ulkosuomalaiset — kulttuuriusasuomeksi @ 2:23 am

Sitten vielä rakennan…

Katettu silta ja vuoden 2015 sarjassaan paras savusauna! Heinoset rakentavat milloin Suomea milloin Amerikkaa.

Jukka on se ”siltamaestro”, pikkuveli Urpo taas on toiminut vuosikymmenet rakennusalalla Yhdysvalloissa, Connecticutissa. Toisinaan hän tulee ihan Suomeen saakka katsastaakseen onko velipojalla ja muilla Varsinais-Suomeen päätyneillä kurkijokelaisilla kaikki hyvin.

Konsta Heinonen puolestaan on Jukan poika, joka ymmärtää modernin savusaunan päälle. Uhkarohkeaa luovuutta on koko sakilla geeneissä, joista osa on pohjalaista perua.

Jukka (vas.) ja Urpo/Ray Heinonen poseeraavat tässä piiskan kanssa syystä, että ovat kotoisin Rummunsuolta, joka oli oikea piiskakylä Kurkijoella. Hevospitäjässä arvostettiin piiskoja jotka oli tehty kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, ja ne kävivät hyvin kaupaksi Viipurin ja Pietarin markkinoilla.

Jukka (vas.) ja Urpo/Ray Heinonen poseeraavat tässä piiskan kanssa syystä, että ovat kotoisin Rummunsuolta, joka oli oikea piiskakylä Kurkijoella. Hevospitäjässä arvostettiin piiskoja jotka oli tehty kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, ja ne kävivät hyvin kaupaksi Viipurin ja Pietarin markkinoilla.

Karjalaisia asutettaessa kurkijokelaiset päätyivät Loimaalle. Heinosen lapset kokivat pudonneensa kuin taivaasta keskelle aukeata peltoa; puutkin oli istutettava. Hevoskärry upposi savimaahan akselia myöten. Mutta tuolloin oltiin yhtä kaikki ”omalla pihamaalla”. Oikea koti oli jäänyt Kurkijoen Rummunsuolle. Sieltä oli heti sodan jälkeen suunnattu kokoonpanolla 8 + mummo Pohjanmaalle, ensin Ilmajoelle, sitten naapurikuntaan Kurikkaan. Jukka oli lähdettäessä kolmannella vuodella, Urpo ”Upi” ei vielä puoltakaan vuotta.

Ilman lupaa

Kanta-asukkaiden ja tulokkaiden väliset ennakkoluulot eivät koskettaneet lapsia, jotka saivat vaivatta leikkikavereita. Mutta yhteisissä muistoissa on, miten eräskin talon isäntä oli jyrähtänyt kurkijokelaiselle perheenpäälle Oskari Heinoselle: ”Tulet vaan vaikken antanut lupaa!” Johon Oskari rauhallisesti hymynpilke silmäkulmassaan: ”Ehä mie luppaa pyytäntkää.”

Veljekset muistavat hyvin Iisakin ja ”kusikiven”. Iisakki oli hyväntahtoinen isäntämies Kurikasta. Tiedonhaluiset kirkassilmät kulkivat kannoilla, ja pienempi hoki: ”Luulet tie Iitakki.., tiijät tie Iitakki.., jok tie ruppeet nukkumaa Iitakki?” Ja kun muuttopäivä sitten koitti keväällä 1947, sai pohjalaismies vedet silmiinsä kysymyksestä ”Mihit tie Iitakki määt?” Puhuteltu otti karvalakin päästään ja laittoi sen hiljaa pojan päähän. ”Iisakinhattu” lämmitti vuosien ajan Urpoa koulumatkoilla ja muutenkin.

Kivi jonka takana kuninkaallisten kerrotaan käyneen tarpeillaan, kiinnosti ymmärrettävästi pikkupoikia. Kivi oli iso ja nimi hassu. Tapahtuma viittasi Ruotsin kuningasparin vierailuun Suomessa 1752. Hienompiakin muistomerkkejä kuin ”kusikivi” tiedetään tuolloin syntyneen. Loviisan kaupunki jopa sai nimensä Loviisa -kuningattaren mukaan.

Mistä tuo tupsahti? Jukka Heinosen rakentama silta on katseenvangitsija tienposkessa Kojonkulmalla.

Mistä tuo tupsahti? Jukka Heinosen rakentama silta on katseenvangitsija tienposkessa Kojonkulmalla.

Omat on sillat,

saunat…

Marjatalla ja Jukalla ei ole kiirettä sisään vaikka vettä sataisi. Kyllä katto pitää!

Marjatalla ja Jukalla ei ole kiirettä sisään vaikka vettä sataisi. Kyllä katto pitää!

Loimaalta kurkijokelaiset saivat uuden kotipaikan ja lapset turvallisen kasvuympäristön. Koulu lähellä, opettajat vastuullisia. Maanviljely oli seudun pääelinkeinona. Jukasta tuli aikanaan kotitilansa jatkaja yhdessä vaimonsa Marjatan kanssa. Tilalla pidettiin myös hevosia, ratsuja ja ravureita. Nyt on jo remmissä seuraava polvi. Konsta Heinonen viljelee maata ja toimii yrittäjänä.

Vuosi 2000 toi julkisuuden hohdetta Kojonkulmalle.Yksi jos toinenkin Kojonperäntietä matkaava pysähtyi katsomaan pikkuisen Kojonjoen yli johtavaa kolmisenkymmentä metriä pitkää siltaa, joka oli kaariaukollinen ja katettu, kansi pattingeista, katto musta, seinät punamultaiset, koristekuviot valkeat. Jukka Heinonen teki vankasti paalutetun sillan, jotta pääsi ajamaan vaarinpirttinsä pihaan saakka, eikä perheen tarvinnut hakeutua tontilleen kiertoteitse. Sillan alla on perunakellari ja jokitöyräällä nököttää perinteistyyppinen savusauna.

Kesällä 2015 Konsta Heinonen meni nappaamaan voiton Saunafestivaaleilla Ikaalisissa, yrityssarjassa. Alan paras luomus on varustettu automaattisella savusaunan kiukaalla.

Lämpöyrittäminen alkoi tilalla vuonna 1994 maatalouden sivuelinkeinona. Silloin Jukka ja Konsta rakensivat lämpökeskuksen ja laitteet Kojonkulman kyläkoululle ja ryhtyivät toimittamaan sinne lämpöä. Sittemmin lämpöyrittäminen eriytettiin osakeyhtiöksi ja toiminta kasvoi. Erilaiset hakelämmitykseen liittyvät laitteistot valmistuvat omassa pajassa ja omalla suunnittelulla. Pelletillä toimiva savusaunan kiuas on uutuus, joka käynnistetään ajastimella, kännykällä tai perinteisesti nappia painamalla. Saunan sisätiloihin ei ole tarvetta mennä lämmityksen aikana.

Tykkäätkö leppeistä löylyistä vai kipakansorttisista? Konsta Heinonen väittää, että automaattinen savusaunan kiuas taikoo molempia. Nyt onkin puhe Suomen parhaasta savusaunasta yrityssarjassa. Kunniakirjan ovat allekirjoittaneet komeasti sekä Kansainvälisen Savusaunaklubi ry:n että Löylynlyöjät ry:n edustajat.

Tykkäätkö leppeistä löylyistä vai kipakansorttisista? Konsta Heinonen väittää, että automaattinen savusaunan kiuas taikoo molempia. Nyt onkin puhe Suomen parhaasta savusaunasta yrityssarjassa. Kunniakirjan ovat allekirjoittaneet komeasti sekä Kansainvälisen Savusaunaklubi ry:n että Löylynlyöjät ry:n edustajat.

ja valinnat

Jos toistuu suvussa ”rakentajan vika”, niin siirtolaisuuden kanssa on sama juttu. Heinoset, kurkijokelainen Oskari ja Teuvalta kotoisin ollut Impi olivat tavanneet toisensa ja avioituneet Amerikassa, jonne kumpikin oli muuttanut 1920-luvulla. Kurkijoelle kuitenkin palattiin. Kauko, vanhin perheen 12 lapsesta oli syntynyt uudella mantereella 1928. Siellä hän myöhemmin toimi rakennusurakoitsijana, ja hänen luokseen Urpokin hakeutui nuorenamiehenä parempaa elantoa etsimään.

-Tein kivijalkoja, ylenin kirvesmieheksi ja olin työelämässä 37 vuotta, niistä 30 vuotta omassa bisneksessä ”remodeling contractorina”. Remontoimme taloja ja teimme mm. ”elintasosiipiä”.

Ja veljensä kotimaisemista Valloista Jukka kävi hakemassa katetun sillan mallin.

Urpo – amerikkalaisittain Ray – ja vaimonsa Arja pitävät yhä toisena asemapaikkanaan samaa pikkukaupunkia New Milford CT- noin 100 km Manhattanilta pohjoiseen. Kaikki kolme lasta ovat jo omillaan. Kaupunki ei kuulu suomalaisten siirtolaisten suosimiin, vaikka samassa valtiossa Connecticutissa heitä on paljon. Seuratoiminnan Heinoset ovatkin löytäneet ennen muuta Floridan suomalaisyhteisöstä, jonka Lepokodilla Arja on vakituisena työntekijänä. Urpo kuuluu mm. Floridan Karjalaisiin johtokunnan jäsenenä.

Tietoisuutta omasta taustasta kannattelevat veljesten mielissä ennen muuta sukuhistoria, perinteen vaaliminen ja muistot, joita virkistetään mm. kotiseututapaamisilla ja -retkillä. Päättyneenä kesänä oltiin taas Kurkijoki-Seuran matkalla, kuljettiin ”evakkoreittiä”, Parikkalasta Keski-Suomen kautta Pohjanmaalle.

-Varsinaissuomalaisessa luonnetyypissä on omat hyvät puolensa, mutta se on tullut selväksi, että ”Ei Koenkulman mies korteja kirjota”, nauraa Urpo ja toistaa hänelle suunnattua repliikkiä. Monien synnyinseutunsa sanontojen hän taas on havainnut auttavan jopa Amerikan arjessa. Vaimokin joskus tuskittelee tutunlaisesti: ”Eihä täst tuu pyyn rypemää!”

                                                                             Kaarina Naski

————————————————————————————————————————————-

Urheilumiehiä

Urpo Heinonen kertoo olleensa joskus 60-luvun puolivälin jälkeen reserviläisten hiihdoissa Saarijärvellä. Loppumatkasta hän sinnitteli ylös mäenrinnettä jokseenkin huonossa hapessa – hyvä ettei nelinkontin – kun joku suihki haarakäyntiä salamana ohi. Huikkasi kannustavana tervehdyksenään: ”Huilaa sie, mie mään!” Vanhempi kurkijokelainen Haku-Veikkohan se oli, Elisenvaaralta lähtöisin. Onko juuri tuo nimenomainen hiihto jäänyt kirjoihin, mene tiedä, mutta Veikko Hakulisen tuntee koko kansainvälinen hiihtokansa – kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari!

Liikuntaa ei Urpokaan ole semmin unohtanut, mutta Jukkahan se varsinainen himokuntoilija on. Takana on lukuisia vuotuisia maratoneja ja Finlandia-hiihtoja. Kun rakentaa paljon, on hallittava vauhdinjako…

————————————————————————————————————————————-

Mainokset

Pidä blogia WordPress.comissa.