Vaikka maailman ääriin karttojen perässä

Maailma piirtyy kartalle - Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa on tuhti 352 -sivuinen teos. Graafinen suunnittelu ja taitto Olavi Hankimo. Kannen kuva Petrus Plancius - Josua van den Ende, Yksityiskohta maailmankartasta n. 1604, Amsterdam. Ranskan kansalliskirjasto. Joan Martines, Kompassiruusu teoksessa Atles náutic de la Mediterránia i de l'óceà Atlàntic 1577, Messina. Espanjan kansalliskirjasto, Madrid.
Maailma piirtyy kartalle – Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa on tuhti 352 -sivuinen teos. Graafinen suunnittelu ja taitto Olavi Hankimo. Kannen kuva Petrus Plancius – Josua van den Ende, Yksityiskohta maailmankartasta n. 1604, Amsterdam. Ranskan kansalliskirjasto. Joan Martines, Kompassiruusu teoksessa Atles náutic de la Mediterránia i de l’óceà Atlàntic 1577, Messina. Espanjan kansalliskirjasto, Madrid.

Turistien kerrotaan pysähtyneen kerran Savossa tielle tutkimaan karttaa ja hämmästyttäneen paikkakuntalaisukon kysymällä: ”Minne tästä on viisi kilometriä? Ukko siihen: ”Ihan minne vuan!”

Sehän tiedetään, että kartat ovat monelle hepreaa ja putoaminen reitiltä siten ainaisena harmina.

Mutta on heitäkin, jotka suorastaan jahtaavat karttoja ja vieläpä maailman ääriin. Mitä vanhempi kartta – useampi sata vuotta esimerkiksi – sen parempi!

Palkittu tietokirjailija, arkeologi Marjo T. Nurminen esimerkiksi juoksi omaa maratoniaan karttojen perässä viisi vuotta.

Ja se kannatti. Syntyi teos Maailma piirtyy kartalle.Yksissä kansissa maailmankartan kulttuurihistoriaa 600-luvulta 1600-luvun lopulle. Kallisarvoisia karttaharvinaisuuksia, jotka ovat suuren yleisön nähtävissä vain tämän teoksen kautta. Kansainvälistä huomiota on odotettavissa runsaasti siitäkin päätellen, että kirjasta on jo olemassa englanninkielinen laitos. The Mapmakers’ World – A Cultural History of the European World Map julkaistiin syyskuussa Lontoossa.

Marjo T. Nurmisen esikoisteoksen Tiedon tyttäret voitettua Tieto-Finlandian vuonna 2008 alkoi tekijän mielessä itää uusi kirjaidea. Sen hän sai hyvin läheltä – puolisonsa Juha Nurmisen elämänikäisen karttaharrastuksen innoittamana. Merenkulkuneuvos Nurmisella – nyt puheena olevan teoksen päätoimittajalla – on globaalillakin mittapuulla arvioituna merkittävä maailmankarttakokoelma, jota on nyt hyödynnetty teoksen kuvituksessa arvoisellaan painatustekniikalla ja ihailtavalla kuvanjäljellä. Tärkeänä esikuvana keräilijälle on ollut suomalaissyntyisen karttahistorian uranuurtajan ja tutkimusmatkailijan A.E. Nordenskiöldin elämäntyö ja mittaamattoman arvokas kokoelma Kansalliskirjastossa.

Kapteeni James Cookin miehistö nähdään louhimassa jäätä täydentääkseen makean veden varastojaan 1773. Cook yritti matkoillaan sitkeästi löytää Antarktiksen siinä kuitenkaan onnistumatta. Toisella matkallaan HMS Resolutionillaan (kuvassa) hän oli hyvin lähellä Etelämannerta. Kohdatessaan jäävuoria tutkimusmatkalaiset eivät kuitenkaan tienneet niiden syntyvän vain mantereen päällä. Tällä englantilaisen taidemaalarin William Hodgesin, retkikunnan virallisen taiteilijan, upealla kuvauksella on siis myös todistusarvoa. - Hodgesin suoraan luonnosta tekemän vesivärilaveerauksen pohjalta kaiverrettu kuparipiirros. Juha Nurmisen maailmankarttakokoelma.
Kapteeni James Cookin miehistö nähdään louhimassa jäätä täydentääkseen makean veden varastojaan 1773. Cook yritti matkoillaan sitkeästi löytää Antarktiksen siinä kuitenkaan onnistumatta. Toisella matkallaan HMS Resolutionillaan (kuvassa) hän oli hyvin lähellä Etelämannerta. Kohdatessaan jäävuoria tutkimusmatkalaiset eivät kuitenkaan tienneet niiden syntyvän vain mantereen päällä. Tällä englantilaisen taidemaalarin William Hodgesin, retkikunnan virallisen taiteilijan, upealla kuvauksella on siis myös todistusarvoa. – Hodgesin suoraan luonnosta tekemän vesivärilaveerauksen pohjalta kaiverrettu kuparipiirros. Juha Nurmisen maailmankarttakokoelma.

Pariskunta Nurminen on tehnyt ”löytöretkiä” varhaisten karttojen aemapaikkoihin Euroopan tunnettuihin museoihin ja kirjastoihin mm. Lontooseen, Pariisiin ja Vatikaaniin. Akateeminen taustatyö ja maailman johtavien karttatutkijoiden tuki on ollut lujana perustana, ja kirjailijan tutorina on koko projektin ajan toiminut The British Libraryn karttaosaston entinen johtaja Peter Barber.

Kyseessä on kolmaskymmenes John Nurmisen Säätiön kustantama kirja. Kukin niistä elävöittää tavallaan sekä tiedollisesti että esteettisesti kulttuurihistoriaa. Säätiö, jonka hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen on, tunnetaan myös toisenlaisista kulttuuriteoistaan, ennen muuta Puhdas Itämeri-hankkeesta.

Salapoliisityötä

Puheena oleva teos on lukukokemuksena erityinen, ja sitä se on ollut myös tietokirjailijan urakkana. -Salapoliisityötä, sanoo Marjo T. Nurminen. Nostamalla keskiöön kartantekijät hän on tullut vakuuttuneeksi siitä, että vertauskuvallisuudessaan kiehtovat dokumentit löytävät yhä ymmärtäjänsä.

Abraham Ortelius otti Pohjolan kuvaukseensa 1598 maantieteellisiä vaikutteita mm. Olaus Magnuksen kuuluisasta Carta marinasta vuodelta 1539. Porkkananmallisella Suomen niemellä on kaupunkien nimiä, kuten Åbo, Helsiga, Borgå ja Viburg. Myyttisinä elementteinä saaret Frisland ja Icaria Pohjois-Atlantilla. - Tarkkojen karttojen laatimista Itämeren pohjoisosista ja Pohjanlahdesta hidasti vuosisatojen ajan Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan 1300-luvulla säätämä kauppakielto. Kaikkia ulkomaisia aluksia kiellettiin purjehtimasta Tukhoman ja Turun tapulikaupunkeja pohjoisemmaksi. Monet Ruotsin kuninkaat uusivat kauppakiellon aina 1700-luvulle asti. - Kartta, John Nurmisen Säätiö.
Abraham Ortelius otti Pohjolan kuvaukseensa 1598 maantieteellisiä vaikutteita mm. Olaus Magnuksen kuuluisasta Carta marinasta vuodelta 1539. Porkkananmallisella Suomen niemellä on kaupunkien nimiä, kuten Åbo, Helsiga, Borgå ja Viburg. Myyttisinä elementteinä saaret Frisland ja Icaria Pohjois-Atlantilla. – Tarkkojen karttojen laatimista Itämeren pohjoisosista ja Pohjanlahdesta hidasti vuosisatojen ajan Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan 1300-luvulla säätämä kauppakielto. Kaikkia ulkomaisia aluksia kiellettiin purjehtimasta Tukhoman ja Turun tapulikaupunkeja pohjoisemmaksi. Monet Ruotsin kuninkaat uusivat kauppakiellon aina 1700-luvulle asti. – Kartta, John Nurmisen Säätiö.

Niinkuin nykyisin myös satoja vuosia sitten sattumalla näyttää olevan osuutta siihen miten yksilön pyrkimykset toteutuvat. Jollei Opicinus de Canistris olisi toiminut sydänkeskiajalla kirkonkirjurina Avignonissa, joka veti puoleensa oppineita, kauppamerenkulkijoita ja käsityöläisiä, niin olisiko hän kohdannut rikasta kronikoitsijaa Marino Sanudoa tai ensimmäistä ammattimaista kartanpiirtäjää Pietro Vescontea. Ja olisiko ilman noiden tuttavuuksien vaikutusta koskaan syntynyt Opicinuksen omaelämäkerrallista käsikirjoitusta, johon hän laati useita karttoja.

Joku onnekas löysi em. aarteen vuosisatoja myöhemmin. Samoin kuuluu käyneen portugalilaiselle maailmankartalle vuodelta 1502. Pergamentille piirretty taideteos oli Modenassa Italiassa lihakaupan ikkunassa 1870-luvulla. Suojasi hyvin auringolta ja kärpäsiltä!

Tutkija esittelee sydänkeskiajan mappa mundit, kartat huimine kuvitelmineen vieraista kansoista ja oudoista oloista. Ihmisiä paloittelevat aarnikotkat etelä-Venäjän aroilta ja englantilaisen aatelismiehen Sir John Mandevillen kohtaamat kaukomaiden hirviömäiset kansat olivat aikansa viihteen materiaalia. Portolaanikartat eli kompassisuuntiin ja etäisyyksiä kuvaavaan mitta-asteikkoon perustuvat purjehduskartat puolestaan helpottivat käytännössä reittisuunnitelmien tekoa.

Hyvät kortit

Kun niin kosmografinen kuin geografinen tieto aiemmin vahvisti kristillistä maailmankuvaa ja katolisen kirkon asemaa, suuret löytöretket nähdään jo osana eurooppalaista valta-ja kauppapolitiikkaa sekä kuninkaiden välistä diplomatiaa.

Taitavalla kauppamerenkulkijalla, genovalaisen villakauppiaan pojalla Kristoffer Kolumbuksella oli kolme kovaa korttia nousussa ”valtameren amiraaliksi”: portugalilainen vaimo, kaupallisesti menestynyt appi ja kartoittamista harjoittanut veli. Tieto Kolumbuksen matkasta Atlantin yli ”Länsi-Intiaan” 1492 ja pian myös matkakertomus levisivät salamana kaikkialle. Kolumbus uskoi löytäneensä meritien Kaukoitään, mutta oli päätynyt nykyiseen Kuubaan ja Haitiin. Firenzeläinen löytöretkeilijä Amerigo Vespucci oli itsenäisen maanosan kannalla, ja saksalaisen munkki Martin Waldseemüllerin maailmankartalla 1507 oli neljäs maanosa jo nimetty Amerigo Vespuccin mukaan Amerikaksi.

Merkittävä kartografi ja kosmografi Gerard Mercator- saappaantekijän poika läheltä Antwerpeniä – piirsi Amerikan ja Aasian mantereet erilleen omaan maailmankarttaansa 1538. Arvaus osui oikeaan, vaikkakin Beringinsalmi oikeasti kartoitettiin vasta 1700-luvulla.

Ottomaanien valtakunnan amiraali ja kartografi Piri Reis nousi arvoon arvaamattomaan vasta 1929, kun Topkapin palatsia Istanbulissa alettiin muuttaa kansallismuseoksi. Reisin laatima koristeellinen kartta vuodelta 1513 kuvaa Atlantin valtameren molempia rantoja. Turkin tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atatürk määräsi heti siitä julkaistavaksi tarkan jäljennöksen. Tehtiin perusteellinen analyysi omalla sekä neljällä eurooppalaisella kielellä. Kartta vahvisti turkkilaisten isänmaallisuutta ja auttoi saamaan tunnustusta modernina valtiona, jolla oli ystävällismieliset yhteydet Eurooppaan.

Ratkaisu

Suomen Lapissa

Pohjola nousi kartalle 1427, kun Guillaume Fillastre laati Skandinavian kartan osaksi Ptolemaios-atlastaan. Maallikon tietoa lisää sekin, että Suomea on tarvittu Newtonin painovoimateoriaa todistamaan. Ranskan tiedeakatemiassa nähtiin nimittäin kyseinen teoria haasteena englantilaisten taholta. Vedenpitäviä todisteita etsittiin sekä pohjoisilta napaseuduilta että Ecuadorista. Nuori matemaatikko Pierre Louis Maupertuos suuntasi retkikuntineen 1736 Tornionjokilaaksoon suorittamaan astemittauksia. Tuloksena oli päätelmä, että Maa on kuin onkin litistynyt navoilta, ja Isaac Newton ja newtonilainen luonnonfilosofia pitivät pintansa.

Vuosisadat eivät mene jälkiä jättämättä. Kaupan ja merenkulun sisällä ja ympärillä on ollut liikkeessä kokonainen maailmankuva ja on edelleen. Karttatuotanto on synnyttänyt uusia ammattikuntia, se on toiminut vastavuoroisesti vauhdittaessaan ja pönkittäessään niin tiedettä kuin taidetta, avartanut kaikkeuden ja kauneuden tajuamista. Kartografeilla ja merenkulkijoilla on edelleen haasteensa, eikä merenpohjassa uinuvien hylkyjen etsiminen ja tutkimus menetä kiinnostavuuttaan. Marjo T. Nurminen on saanut maailman ja ihmisyyden piirtymään kartalle – taidokkain vedoin ja lämpimin värein.

Kaarina Naski

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “Vaikka maailman ääriin karttojen perässä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s