Pikku tuutista

Seela-lapsukainen oli saunassa isänäitinsä kanssa ja tuumasi pukuhuoneessa: ”Kuule mummi, sulla on kauhean isot pikkarit!” Jälkikasvua askarruttaa myös vaarin kadonneeen otsatukan mysteeri. Oikein valokuvista piti näyttää, että on sellainen joskus ollut.
xxx
Koko perhe sairasti vatsaflunssan. Oli äidin vuoro. Kun oli kurjin hetki ja vessasta kuului mahtavaa yökkimistä, riensi pikku Loviisa paikalle, taputti äitiä selkään ja sanoi kannustavasti: ”Oikein hyvä sylki!”
xxx
Reipas urheilijanainen haki tyttöään tarhasta. Lapsi oli tovin vaiti, mutta sai sitten sanotuksi itseään vaivaavan asian. -Eetu ihmetteli, miks mun äiti on ihan miehen näköinen.
-Kerro Eetulle, että tällaisia kasvaa salilla, vastasi äiti huvittuneena mutta tyytyväisenä. Illalla äippä vielä tarkasteli itseään isosta peilistä. -Miehen näköinen, höpöhöpö. Isot habat, juu. Mutta kun hartioista levenee, niin vyötäröstä vastaavasti kapenee ja peppu napakoituu…
Siinä sitä oli tarhassa pohtimista seuraavana päivänä.
xxx
Helsinkiläisten koululaisten (ala-aste) Kevätpörriäinen-lehdessä julkaistiin Iiriksen kysymys: ”Mitä eroa on tietokoneella ja opettajalla? ”
Ja vastaus; ”Jos tietokone kaatuu, ei naurata.”
Joni puolestaan tiesi, miten 12-vuotias yltää Guinnesin ennätysten kirjaan.
”Olemalla 45 minuuttia ilman puhelinta.”
xxx
Tuoreimmassa ”pörriäisessä” haki Aljona harmoniaa, kun kouluruokalassa oli tarjottu pitsan sijasta makaronilaatikkoa.
”Olin todella pettynyt. Mutta kyllä se laatikkokin oli ihan hyvää. Yhdessä tästä selvitään kyllä.”

-Nyt mua kohtasi otsonikato.
Eläinvitsit ovat lasten mieleen. Kuvan otso ei vaikuta kovin karkaavaiselta, mutta se osaa kyllä laulun ”Retket pienten karhujen, niin pörröturkkien, on hauskoja kerrassaan.”
xxx
Pikku-Kallelta kysyttiin pyhäkoulussa, luettiinko heidän perheessä ruokarukous ennen jokaista ateriaa. Kalle vastasi: ”Ei meidän tartte, äiti on nimittäin aika hyvä kokki!”
xxx
-Mikä iso eläin asuu Afrikassa, Kaisa?
-Efelantti.
-Sinne päin, sinne päin. Kalle tuolla jo viittaakin. Sanohan nyt…
-Ronsu.
xxx
Viisivuotias Tomi otti uuden näkökulman kansanviisauteen:”Elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista.” Tomi jatkoi: ”Välillä pitää tanssia päivänkakkaroilla.”
Ei mutta oikeasti. Niinhän se onkin. Pikku filosofeja kannattaa kuunnella.
(kn)