-Ihminen tarvitsee sekä juuret että siivet, sanoo professori Olavi Koivukangas määritellessään ulkosuomalaisuutta. Siirtolaiset ovat hänen mukaansa olleet Suomen kansan parasta ainesta, nuoria ja tarmokkaita ihmisiä, jotka etsivät itselleen ja lapsilleen parempaa tulevaisuutta kuin mitä köyhä kotimaa olisi pystynyt tarjoamaan.
-Kuitenkin puolet heidän sydämestään jäi kotiseudulle ja Suomeen. Kokemukseni mukaan kaikilla siirtolaisilla on halkaistu sydän myönsivätpä he sitä tai ei.
Sama tunne kuin ensimmäisillä siirtolaissukupolvilla pitäisi saada Koivukankaan mielestä eläväksi myös perässähiihtäjille.Suomentaustaisten harrastus ilmenee niin sukututkimuksessa kuin vierailuissa suvun entiseen kotimaahan. Tällä ilmiöllä on siis merkitystä myös maamme matkailulle. Asiantuntija näkee ulkosuomalaiset merkittävänä voimavarana sataa itsenäisyyden vuottaan juhlivalle Suomelle ja on havainnut sen epäkohdan, ettei heitä ole riittävästi hyödynnetty esimerkiksi Suomen ulkomaankaupassa ja kulttuuriviennissä.
-Siirtolaisuutta voidaan katsella vakavana asiana siksi, että lähtevä siirtolainen vei mennessään myös syntymättömät sukupolvet, Koivukangas sanoo. -Jos siirtolaisiksi lasketaan ensimmäinen ja toinen sukupolvi, arvioisin, että ulkosuomalaisia olisi nykyään runsas miljoona. Jos lasketaan mukaan myös kolmas sukupolvi, ulkosuomalaisten määrä voisi nousta 1,4 miljoonaan henkilöön, joka sattuu olemaan sama luku, jonka tutkijat ovat arvioineet Suomesta siirtolaisiksi lähteneiden määräksi 1860-luvun nälkävuosista nykyaikaan. Osahan heistä palasi myöhemmin Suomeen.
Professori haluaa korostaa suomalaisten saaneen siirtolaisina hyvän vastanoton eri puolilla maailmaa ja kannustaa siten vastavuoroisen myönteiseen suhtautumiseen meille pyrkijöitä kohtaan.
KN
Tuttu mies, eikä ole vanhentunutkaan. Viimeksi tavattiin Turussa v. 2010.