Monen koronajumissa olevan vajotessa synkkiin ja kapinallisiin ajatuksiin, eräät ovat keksineet ottaa esiin soittimensa, torven tai haitarin ja antaneet mennä, niin että seinänaapurinkin ”jalka se tahtia jyskytti”. Tältä tepsivän ensiavun pohjalta on Suomessa syntynyt myös eräs varsin varteenotettava innovaatio, Kotkan Harmonikkastudio.
Idean vauhditti ja ”myi” samanhenkisille kavereilleen harmonikkataiteilija Mika Huusari, joka omaa laajan tietämyksen erityisalueestaan ja päätyi jakamaan sitä valittujen esitysten myötä sähköpostikonsertteina. Tällä hetkellä jakelu kattaa seitsemisenkymmentä henkilöä eri puolilta maata. Lähes kaikki ovat jollain tavalla harmonikkamusiikin kanssa tekemisissä, useimmat itse soittajia. Projekti on saanut paljon positiivista palautetta myös sillä seurauksella, että postien edelleen jakelu kuuluu olevan pitelemättömässä vauhdissa. Mika on toisen polven kotkalainen soittajataituri, jonka isä Teemu Huusari oli jo tunnettu niin muusikkona kuin alan historiaan perehtyjänä ja perehdyttäjänä. Mika kasvoi sananmukaisesti harmonikkakulttuurin keskellä. Jazz-innostuksen kautta Kotka-Harmonikkojen riveihin, joista aukesi leveä muusikon tie kohti kilpailuja, keikkoja ja historiaprojekteja.
Kotkan Harmonikkastudion levyjä pyörittelevät myös Aki P. Hietala, Kimmo Koso ja Heikki Lehmus. Hietala on Miehikkälässä syntynyt, Kotkassa sekä harrastuskipinän saanut että opintonsa aloittanut ja niitä Pohjois-Karjalassa jatkanut pelimanni, joka työskentelee nyt Joensuun konservatorion rytmimusiikin lehtorina. Hän vierailee viikoittain myös Lieksan musiikkiopistossa ja kansalaisopistossa. Joensuussa painotus on musiikkiteatterin ja Kaakonkulmalla kansanmusiikin kohdalla. Koso taas on kotkalaistunut pohjoiskymenlaaksolainen, Jussi Kulhelmin opissa ollut harrastajasoittaja. Soittoporukkana oli 2005-2017 Kumma-kvintetti, joka voitti harmonikkayhtyeiden Suomen mestaruuden 2006
Heikki Lehmus on tehnyt uraa liiketalouden johtotehtävissä. Jo poikasena Teemu Huusarilta ja Kotka-Harmonikoilta saamansa harrastuskipinän hän päästi kunnon roihuun 1982 ostamalla Kouvolan Harmonikkatehtaalta oman pelin ja liittymällä sittemmin Kotkan Opiston harmonikkayhtyeeseen, jossa toimii nykyisin myös tiedotusvastaavana.
Studion ydintiimissä Lehmuksella on letkeän alkupakinoitsijan rooli. Tämä harmonikkajunanlähettäjä jakaa eittämättä rakkauden aiheeseen ja instrumenttiin ammattimuusikoiden kanssa. Musiikin ohella lähetyksen antiin kuuluu tasokas tietopaketti niin kirjallisten kuin sähköisten linkkien, jopa harvinaisten nuottien muodossa. Alan tutkijoiden ja kirjoittajien – mm. Marko Tikan, Toivo Tammisen ja Teemu Huusarin – tekstejä on hyödynnetty osaavasti.
Minkäs tuolle hurjalle tais!
Joutsenolaissyntyinen Marko Tikka on ihastuttanut harmonikkaväkeä tietämyksellään. Hän on Tampereen yliopiston Suomen historian dosentti, joka on tutkinut siinä 1918 sisällissodan ja sitä seuranneiden vuosien väkivaltaa missä suomalaista populaarikultturia, kuten harmonikansoittaja Vili Vesteristä sekä tanssiorkesteri Dallapéta. Vastikään hänet valittiin myös tietokirjallisuuden Finlandia -palkintoehdokkaaksi. Teos on nimeltään Kielletyt leikit, ja kirjan toisena tekijänä on fil.tri Seija-Leena Nevala. Nimi viittaa talvi- ja jatkosodan aikaiseen tanssikieltoon, jota uhmattiin oman henkensä kaupalla. -Musiikkitilaisuuksien juontajan taidot ovat Tikalla myös hyvin hallussa. Ja soittajan, tottakai! – Kuva Jouni Keskinen.
Päästäpä irti vaikka Esa Pakarinen ”hulluine hanureineen”, Lasse Pihlajamaa, Veikko Ahvenainen tai Paul Norrback kukin tuotantonsa rakastetut herkkupalat repussaan, niin se on menoa, ja jos et pysty pidättämään naurua Pertti Mesärinteen yhtyeen Hirvenmetsästystä kuullessasi tai kanttori Ilmari Piiparisen alias Tom Lindholmin heittäytyvää musisointia seuratessasi, niin alat olla asian ytimessä. Näyttelijä/laulaja Ritva Oksasen tulkitessa hersyvästi Hiski Salomaan Iitin Tiltun ja pianisti Raimo Roihan näyttäessä samalla haitaristin kykyjään niin kaikki on taatusti tarinan eduksi! Sen missä ”pappi tanssi polkan emännän kanssa/ ja jutteli, jos hän tyttären nais/Mut Tiltu meni kihloihin rengin kanssa/ no minkäs tuolle hurjalle tais.
Että elokuvien ja televisiosarjojen musiikissa vuosikymmenten mittaan on ollut iso osuutensa haitaristeilla, tämä tulee hyvin näkyviin Kotkan Harmonikkastudion ohjelmavalinnoissa. Alan vuosittaisten tapahtumien taltiointien välityksellä seurataan eri musiikintyylien ja -lajien juhlaa ja yhtyeitä eri puolilta Suomea. Esille nousee milloin Hyvinkään harmonikkaviikko, milloin Pori Jazz, Sata-Häme soi, Kotkan Meripäivät tai Pohojanmaan Paukahros, josta viimeksimainitusta hyvinkin juontavat myös puheet Pohojanmaan murtehella tyyliin: ”Kaikkehen tottuu paitti puukkohon seliäs, ja siihenkin tottuu jos makaa vattallansa.” Yhtyeitä Komioista Kymi Sinfoniettaan ja paljon siitä väliltä. On pelimannimusiikkia, jazzhaitaria, taideharmonikkaa, musettea. Korsuorkesterin Elämää juoksuhaudoissa kautta Jacques Brelin ja Marcel Azzolan Ranskalaiselle visiitille. Musiikkia eri maista ja maanosista, luonnehdintoja muusikoista.
Saunanlämmityspolkkahan on varmaan monelle tuttu mutta entä ajassa potkiva Karanteenipolkka? Molemmat Ahti Huomon/Armas Halisen sävellyksiä. Myllykoskelainen Huomo, siinä missä Kuusankoskelta oleva Esa Kotilainen, tulevat ”pohjoiskotkalaisina” esitellyiksi samoin kotikenttäeduin kuin kantakotkalaiset tekijänimet, mm. esiintyjäkaksikko M. Huusari/ K. Kurvinen. – Em. Kotilainen on tehnyt useita sävellyksiä harmonikkayhtyeille, ja hänen meriittiinsä kuuluu myös harvinaisena tapahtumana ensiviulun soittaminen olympiakisojen avajaisissa Lillehammerissa 1994.
Ne naiset, ne naiset…
Studion ikkunasta kantautuvat niin ikään monen naispuolisen harmonikansoittajan instrumentin sävelkiemurat. Tarunomaisesta Viola Turpeisesta edetään akselilla Uusimaa – Pohjanmaa vahvasti taideharmonikan suuntaan Maria Kalaniemeen ja Helka Kymäläiseen, kohti digihaitaria ja heviä Netta Skogin opastuksella sekä edelleen pohjoismaiseen ja balkanilaiseen kansanmusiikkiin luotsina Teija Niku. Kuullaan myös Mona-Liisa Nousiaisen o.s. Malvalehto, tulkintoja. Viime vuonna traagisesti poisnukkunut pohjoisen tyttö Mona-Liisa oli sekä palkittu harmonikkataiteilija että Kouvolan Hiihtoseuraa edustanut huippuhiihtäjä.
Kiia-Maria Piispa, harmonikkavirtuoosi Miehikkälästä, on erinomainen esimerkki musiikinalan koulutetuista nykynuorista. Soittotunneille 5-vuotiaana, lähes saman tien esiintymään paikallisiin tilaisuuksiin, edelleen Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen, mestarikursseille ja kansainvälisiin kilpailuihin. Ja kuitenkin Kiia on vasta 19-vuotias, juuri opiskelun aloittanut Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.
Samanaikaisesti kun uudet soittajapolvet varmistavat asemiaan, voidaan onnitella jo pitkän uran tehneitä, kuten kesällä 2020 Seppo Jouhikaista, 80 vuotta täyttänyttä kotkalaista edelleen aktiivista muusikkoa, joka kuuluu aloittaneen harrastuksensa salaa isänsä vanhalla pelillä Virolahden Klamilassa noin 70 vuotta sitten. Koko kansan Veikko Ahvenainen, Pohjois-Savon poika puolestaan on jo ehättänyt 91 vuoden ikään, mutta aina soi. Taitaapa studio selvittää yksin tein myös pitkän iän salaisuuden.
Karjalan kautta ja kauemmas
Musiikkikaupunki Kotkalla on taustakytky karjalaiseen ja amerikansuomalaiseen musiikkielämään. Kaikkihan terijokelaisen Vili Vesterisen ja vallankin hänen Säkkijärven polkkansa tietävät, mutta kuka se olikaan, joka teki kyseisestä kappaleesta ja monesta muustakin suomalaisesta iskelmästä ensilevytyksen? Sehän oli William ”Willy” Larsen, joka syntyi Kotkassa 1885. Willy oppi kaksirivisen harmonikan alkeet jo pienenä, lähti merille ja muutti Yhdysvaltoihin, jossa soitti pääosin New Yorkin seudun haaleilla. Ja 1920-luvulla hän perusti oman, Willy Larsenin trion. – Kotkalainen vuonna 1891 syntynyt Johan ”Jussi” Homan puolestaan oli vuosisadan alun suomalaisen harmonikkamusiikin pioneereja ja arvostettu pedagogi. Hän oli myös ensimmäinen Suomen Yleisradiossa soittanut harmonikkataiteilija. Sitä edelsi vuosikymmen Yhdysvalloissa esiintyjänä ja levyttäjänä. Palattuaan Kotkaan hän jatkoi muusikkona ja aloitti opetustyön. 1930 -luvulle tultaessa Homan perusti oman yhtyeen Kotkan Pojat, joka saavutti ison suosion.
Suomen harmonikkamusiikin tukevaa perustaa edustaneen Valtter Koskisen (1890 Viipuri – 1968 Kotka) kiintoisa sävellys Harmonikkamasurkka vuodelta 1948 on tullut tunnetuksi varsinkin Sortavalassa syntyneen Esko Könösen esityksenä.
Koskisen opissa Viipurissa olivat käyneet monet muusikot, Könösen opettaja Eino Lajunenkin. Könösen – ja Taito Vainion – opettajiin kuului myös Vili Vesterinen, jonka muusikkokavereita puolestaan oli säkkijärveläinen Armas Piispanen. Piispasen hieno sävellys Lintulan raunioilla kuullaan sähköpostikonsertissa Etelä-Karjalasta lähtöisin olevan yliopistomiehen Marko Tikan tulkintana. – Amerikansuomalaisista jo edellämainitut Hiski Salomaa mm. Lännen lokareineen ja muine työväelle omistettuine lauluineen sekä hanuriprinsessa Viola Turpeinen ovat niin ikään harmonikkamusiikin niminä unohtumattomia.
Lystejä säepareja konserteista: Suruhan siinä tulee pojan puseroon, kun pyytää suatolle piästä ja saa vastaukseksi: ”Voi tokkiinsa, jalkojas siästä”. Eikä paremmin käynyt toisellekaan kaverille, just kun luuli, että lykästi, tyttö sanookin hyvästi… Ja niin totta on sekin Heli Laaksosen huomio, että: ”Soittajapoika kutsutaan sisään, vaikka kaikki muut miehet olisi juur ajettu ulos…”
Kaarina Naski
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
JA NYT KONSERTTISALIIN
Vakuuttuaksesi, hyvä lukija, siitä että kysymys on todella mainiosta ideasta, sinulla on nyt tilaisuus kuunnella yksi soivista sähköposteista, olla mukana harmonikkastudion viimekeväisessä konsertissa. Elämyksiä tarvitaan kaikkina aikoina, mutta nyt eritoten. Naura vapautuneesti, älä peitä liikutustakaan, äläkä säästele suosionosoituksia. Osaajat ovat asialla!
Kotkan Harmonikkastudion sähköpostikonsertteja…
Eiku…, oho, jo vasta seitsemäs harmonikkaherkkupaloja sisältävä viikon viihdepaketti on tässä vapaaehtoisen puoliväkisin tunkeutumassa otollisen odottaviin kuuloluu- ja näköhermokeskuksiinne.
Hyvät Harmonikkaentusiastit ja sellaisiksi pyrkijät, tätä kaikkea tämän viikon alkupään tauhkaa ei ehkä itse erkkikään saata ymmärtää, mutta paljon Egon-Onnea kuitenkin ja hilpeänhyvää alkavan viikon Maanantaita, kaikesta Rantakoivuun ja sen oksiston alle tulleesta uudesta lehtivihreästä huolimatta!
Maanantaiharmonikkailoa tuo yhtä kyytiä nimittäin harvinaisen selväpäinen harmonikko, spir.kant. Ilmari Piiparinen. Kaino pyyntö, älkää yrittäkö toistaa tätä kotonanne.
Sisko pääsi sahalle töihin, mutta niin pääsi myös 1800-luvun loppupuoliskolla Norjan sahalle töihin William Larsenin Norjasta muuttaneita sukulaisia. William (Willy) syntyi Kotkassa v. 1885, mutta lähti siskosta poiketen merille ja nousi maihin setä samuli Trumpin tulevaan valtakuntaan jo noin sata vuotta häntä aiemmin. Larsen teki 72 soololevytystä, joihin sisältyvät muun muassa ensilevytykset ”Säkkijärven polkka” (”Säk´järven polkka” harmonikkasoolo + kitara, sov. Willy Larsen, Columbia, New York, lokakuu 1928), ”Kyllikki-valssi”, ”Muistoja Karpaateilta” sekä ”Lukkari-Heikin polkka”.
Pohojalaaset ”trossaa”, ”rikuneeraa”, ”priuteeraa”, ”himiööttöö”, ”lauteeraa”…, pohojalaaset on ”könttööksis”, ”prökkeviä”, ”mokkooksis”, ”flataasia” ja ”lapaannoksis”. Keskiviikkokonsertis tuloo parahia sekaherelmätarinoota kersoolle ja aikuusille salanimellä Pohojanmaan paukahros. Varo, ettet ittekkii ala flasaata Pohojanmaan murtehella! Kaikkehen tosin tottuu paitti puukkohon seliäs, ja siihenki tottuu jos makaa vattallansa.
Toivomme Teille maanantaihin 25.5.2020 asti hervotonta helapuukkotorstaita !
Vain teeskentelemätön harmonikkailo on todella vaihtelevaisia mielentiloja virkistävää iloa !
Kotkan ylenmäärin vanhin Harmonikkastudio
Mika Huusari & Kimmo Koso & Aki P. Hietala & Heikki Lehmus
PS. Jos olet etsinyt nuottia mieleisestäsi harmonikkahelmestä ja pitäisi päästä treenaamaan eikä nuottia löydy – laita viesti Mikalle
KOTKAN HARMONIKKASTUDIO 7.
Maanantai 18.5.2020
”Harmonikkailoa”
Sottaajan maanantai, Ilmari Piiparinen
Maalaiskomedia ” Vain muutaman huijarin tähden” vuosituhannen vaihteessa loi uskoa hyvään tv-viihteeseen. Kymenlaaksolaista sointia valkokankaalla on kuultavissa Esa Kotilaisen tahdittamana sekä myös säveltämänä ja sovittamana.
Kuusniemen kunnan kesäisissä maisemissa touhuaa dir.cant. Ilmari Piiparinen, joka on myös pirun hyvä hanuristi. Tässä näytekappaleessa on selkeästi tyylillisiä vaikutteita Kotilaisen Esalta. Näyttää kanttori Piiparinen nostavan haitarin syliin väärin päin hätäpäissään.
Tiistai 19.5.2020
”Historian siipien havinaa”
Kymenlaaksopäivä
Willy Larsen, Säk’järven polkka
Säkkijärven polkka on harmonikkakappale, joka on soitattanut, puhuttanut ja kuunteluttanut suomalaisia harmonikan harrastajia ehkä eniten. Kannattaa lukea levytyksen oheisteksti, jonka on ansiokkaasti laatinut kahden keräilijän nimimerkki Dallape30. Willy Larsenista (1885 Kotka – 1935 USA) on seikkaperäinen artikkeli kesän 1992 Hanuri-lehdessä Toivo Tammisen ja Teemu Huusarin kirjoittamana. Oheen on myös liitetty nuotti Willy Larsenin sovittamasta Säkkijärven polkasta🙂 Soiton iloa!
.
Keskiviikko 20.5.2020
”Keskiviikon hanurikonsertti”
Pohojalaanen haitari 1989
Nuorta ja vanhaa, vähärivistä ja monirivistä harmonikkailoittelua Pohojanmaan junasta noin 30 vuoden takaa on tässä ja nyt tarjolla.
Torstai 21.5.2020 Helatorstai
”Kimmon valinta”
Netta Skog – I want my tears back
Harvoin voidaan kuulla suomalaista harmonikansoiton maailmanmestaria tässä, mutta tämän soittajan yhteydessä kyllä, vuoden 2015 digihaitarin maailmanmestarina, Coupe Mondiale. Aikanaan jo Kultaisen Harmonikan 2006 finaalissa ja voittajana hänen kappaleensa poikkesivat suomalaisen harmonikansoiton valtavirrasta: Ruslanan Wild dances (eurovisiovoittokappale) ja Nightwishin Dead to the world.
Toisaalta hänen esiintymisrepertuaariinsa kuuluu myös tango, kuten vuoden 2013 Seinäjoen tangomarkkinoiden finaalissa voitiin kuulla. Ei todellakaan vain yhden genren artisti, vaan osoitus siitä, ettei musiikin esittämisen, eikä kuuntelunkaan kohdalla kannata lokeroitua vain yhden musiikkityypin esittäjäksi tai kuuntelijaksi, tarkoittaapa se sitten tässä tapauksessa harmonikan vaikutusta heviin, tai hevin vaikutusta tangoon. Eikä sovi unohtaa myöskään Netta Skogin esiintymistä Kotkan paikallisessa Dark River Festival:ssa vuonna 2018.
Mihin musiikkityyppiin sitten Nightwish ja kappale “I want my tears back” luokiteltaisiinkaan, yhtyeen kappale kuulostaa hyvältä Netta Skogin käsittelyssä.
Perjantai 22.5.2020
”Ranskalainen visiitti”
Joss Baselli – Espana
Ranskalaisen harmonikka-akatemian taiteilijoista esiintyy tänään Joss Baselli. (Muut jäsenenet olivat: Andre Astier-Marcel Azzola-Joe Rossi). Emil Waldteufelin Espanjalainen valssi ei suoranaisesti ole musette, mutta kyllä tämä valssi saa uuden ilmeen ranskalaisena tulkintana. Täytyypä kaivaa nuotti arkistosta! Joss Basellin (1926-82) levyistä osa on tehty maailman markkinoille Jo Basilen nimellä. Hänen soittoaan on kuultavissa omien levyjen lisäksi vaikka laulajatar Patachou’n levyiltä. Basellilla on myös duetto-levytyksiä merkittävien ranskalaisten harmonikansoittajien kanssa.
Lauantai 23.5.2020
”Lauantaitanssit”
Lauantai-ilta salokylässä, Georg Malmstén ja Dallapé-orkesteri v.1942
Sunnuntai 24.5.2020
”Akin pelimannipäivä”
Musiikki vie meidät tänään Balkanin tunnelmiin – keskisen Itä-Euroopan maista löytyy taitavia harmonikansoittajia monessa polvessa ja nykyisin nuoremmat ovat edenneet soittoperinteenä omaksutusta kansanmusiikista edelleen taidemusiikin pariin musiikkikorkeakouluihin. Suomessa tehokkaan musiikkioppilaitosjärjestelmän myötä taas on paljon nuoria harmonikan taitajia, joista jotkut lähtevät hakemaan omaa tyyliään tutustumalla eri musiikkikulttuureihin. Tänään artistiesittelyssä Teija Niku, joka keskittyy pääasiassa pohjoismaisen sekä balkanilaisen kansanmusiikin esittämiseen mm. yhtyeissä Polka Chicks, Karuna sekä Grupa Balkan. Linkissä viimeksi mainitun kokoonpanon esitys serbialaisesta kansansävelmästä Ajde Jano.
USAsuomeksi kulttuurikatsaus 