Haukia, kuhia ja susia

Syönnillään on, osa 2

Kalervo Kemppainen (vas.) ja Peter Karttunen edustavat isoa väestöryhmää, kelpo kanadansuomalaisia Thunder Bayssä, noin 110 000 asukkaan satamakaupungissa, Yläjärven rannalla Ontarion provinssissa. Kaupungin asukkaista arviolta 10 prosenttia on suomalaista alkuperää. Kuva on otettu Bay Streetillä, eikä sattumalta, sillä tämä näkymä on pitkältä ajalta tuttu seudun suomalaisille. Nyt vain aika on tehnyt tehtävänsä. Enempää Finlandia Club kuin kuuluisa Hoito -ravintola eivät ole enää suomalaisten omistuksessa. – Thunder Bay tunnetaan ”vanhassa maassa” Seinäjoen ystävyyskaupunkina.

Kalastuksesta kiinnostuneet tietävät, että samanhenkisiä ihmisiä on tosi paljon ympäri maailmaa. Sen voi päätellä siitäkin, että kalajuttuja suorastaan tulvii näkökenttään ja kuuloetäisyydelle. Jotkut kävelevät vastaan Kanadasta asti, niin kuin Thunder Bayssa asuvien Pekka/Peter Karttusen ja Kalervo Kemppaisen tarinat. Pekka esimerkiksi on saanut reissuillaan paitsi haukia, kuhia ja järvirautuja myös kolme sutta. Tehkääpäs temppu perässä!

Kokkolassa syntynyt, mutta Lieksassa isovanhempiensa luona kasvanut Karttusen Pekka muutti isänsä luo Kanadaan koulupoikana, jatkoi opintojaan, valmistui lentokonemekaanikoksi ja hankki yksityislentäjän lupakirjan. -Meillä oli isän kanssa pieni Piper J 3 lentokone, jota pidimme kesällä ponttoneilla ja talvella suksilla, ja sillä koneella käytiin usein kalassa, hän kertoo. -Siihen aikaan täällä sai susista 25 dollarin tapporahan; kerran niitä oli järven jäällä kolme ja onnistuin ampumaan ne kaikki. Lentokonebensan hankinnassa siitä rahasta oli iso apu.

Kun entistä poikaa oikein kiukutti toisen kalansaalis, sanoi hän pokkana: ”Tulishan noita jos joutas olemaan…”

   Koulun jälkeen nuorimies oli töissä lentoyhtiöllä, joka huolehti siitä, että Pickle Laken kalan käsittelylaitoksessa riitti materiaalia. Tuolloin hän sanoo nähneensä niin paljon kaloja, ettei olisi uskonut sellaista määrää olevan olemassakaan. Laitokseen lennätettiin vuodessa noin miljoona paunaa intiaanien pyytämiä kaloja. Karttunen työskenteli pisimmän ajan työurallaan Kanadan arktisilla alueilla. -Siellä oli mahdottoman hyvät kalapaikat, ja jos matalalla lennettäessä näkyi kirkkaassa vedessä kaloja, laskeuduimme tundralle Twin Otter -koneella, joka oli varustettu isoilla erikoispyörillä, mies kuvailee. – Saimme arctic char -kalaa (nieriä, rautu). Se on lohen kaltainen, matkaa jokia alas kesäksi mereen syömään – talvehtiakseen sitten taas järvessä. Luoteisterritorioissa Kanadassa jäät alkavat sulaa vasta heinäkuussa, jolloin kalat tulevat mereen, ja kun ne ryhtyvät vaeltamaan jokia pitkin takaisin elokuun alkupuolella, ne ovat parhaimmillaan. Suurin tuolloin saamani kala oli 12-paunainen.

Jokisuut mustanaan kalastajia

-Kerran kalamies, aina kalamies, tuumivat niin Karttunen kuin ystävänsä Kave (Kalervo) Kemppainen, jotka molemmat ovat kalan perään siellä, minne kulloinkin ovat lennähtäneet. Kummallekin ovat nimittäin myös kesämaan Floridan maisemat ja vedet tulleet tutuiksi. Mutta vähänkö on kiva muistella kalaisia reissuja missä hyvänsä samanmielisten kanssa, päivitellä ja joskus myös kehuskella.

Milloin on Kave pojanpoikansa Jounin kanssa haukikalassa Lake Superiorin rannalla milloin pojan perheen maisemissa Cloud Lakella kuhia ja basseja narraamassa tai Karttusen Pekan kanssa siikoja nostelemassa. On sitä saalista tässäkin hauessa.

   Ennen Kanadaan lähtöä 1968 Kemppainen asui Espoon Lintuvaarassa, mutta suvun alkujuuret ovat Kainuussa. Uudessa maassa hän työskenteli saman paperitehtaan metsäosastolla 41 vuotta. Riitta -vaimo teki työuransa mm. Lehdon kirjapainossa ja Suomalaisessa kirjakaupassa postitoimiston hoitajana. Toinen perheen pojista päätyi myös paperitehtaalle opiskeltuaan välinehuoltajaksi (instrument technician) ja toinen toimii kunnallisena terveydenhoitajana Thunder Bayssa. Kalastus on koko perheen harrastus niin Kemppaisilla kuin alueen asujamistolla ylipäätään. -Täällä on kaksi suurta kalastustapahtumaa, Kave kertoo. -Ensin kun smeltit nousevat Lake Superiorista jokiin kutemaan. Sirkus alkaa yleensä noin 10 aikaan illalla. Jokisuut ovat aivan mustanaan kalastajia. Siinä kun ei tarvita kuin pienisilmäinen haavi – mitä pitempi varsi sen parempi. Smelt (kuore, norssi) on lohen sukuinen 10-20 senttimetrin pituinen. Viime keväänä saimme kaverin kanssa sen verran, että tässäkin talossa syötiin smelttejä yhdeksässä perheessä! Sitten on se viikonloppu, kun kuhan kalastus alkaa. Silloin kaikki veneen omistajat lähtevät kalaan, ja USA:n puolelta tulee vielä saman verran lisää.

Kielletty mikä kielletty

Metsäteollisuuden alkaessa koneistua Kanadassa syntyi uusia metsäteitä satoja kilometrejä. Samalla aukesi uusia erämaajärviä kalastajille, mutta toisaalta maa- ja metsäministeriö sulki joitakin alueita. jolloin teiden varsilla oli Pääsy kielletty -kyltit. Ne eivät kuitenkaan koskeneet intiaaneja ja luvallisia malmin etsijöitä.

Ei tarvitse kuvaajan pyytää Jounia hymyilemään. Etteivät vain hymyilisi kaikki kolme!

Em. ajoilta on Kemppaisella muistissa jännittävä kalastusretki. -Kaverini Pentin oli määrä hoitaa tällainen kaikki portit avaava lupakirja, ja eipä sitten muuta kuin neljä miestä kahdella ”trokilla” veneet mukana kalaan. Miten sattuikaan virolainen riistapoliisi Russel Maa liikkumaan samaan aikaan alueella, ja juuri kun olimme saneet vedetyksi veneet metsän läpi rantaan, hän käveli paikalle ja kyseli, että niin kiirekö oli, että ette huomanneet kieltotauluja. Pentti näytti korttiaan todistukseksi siitä, että laillisella asialla ollaan. Mister Maa katsoi tiukalla ilmeellä meitä ja sanoi Pentille, että ”jaahas, ja nämä kolme kaveria ovat sinulla kiven kantajina?” Antoi 20 minuuttia aikaa raahata veneet tielle ja häipyä. Muuten paukahtaisi sakot kaikille.

   -Reilu päätös, toteaa Kave näin jälkeenpäin, ja kasvoille leviävä virnistys kertoo, että kyseinen reissu on hyvinkin muistelun arvoinen!

Kaarina Naski

—————————————————————————————————————————————

Monenlaista tuuria

”Meilläpäin jäät lähtevät noin viikkoa ennen pilkkijöitä”, sanotaan Keski-Suomessa. Ei ihme, vaikka tätä myötäiltäisiin myös Kotkassa, josta oheinen kuva. Tältä talvelta pilkkiminen tosin on vasta vauhdittumassa, mutta laji sinällään kuuluu olevan nosteessa, eritoten nuorten keskuudessa. Korona-aika on osaltaan yllyttänyt perheitä yhteisiin harrastuksiin. – Kuvan otti Pekka Javanainen.

Jollei joku usko, miten suosittu ja monitahoinen harrastus kalassa käynti on, niin kannattaa kurkistaa mm. Kalastus.comin tai kalastusmuseoiden nettisivuja. Saattaa tulla vastaan mm. tarina Söderkullasta, Sipoosta. Ei ollut ahven innostunut lainkaan pilkkimiehen yrityksistä. Kiinnostus kalamiehen reppua kohtaan sen sijaan oli jollei suurta niin ainakin suurikokoista. Iso musta koira nimittäin kävi noutamassa vaivihkaa pilkkijän eväät, eikä jäänyt odottamaan suosiota vaan poistui rikospaikalta hippulat vinkuen.

                                                   XXXXX

Harvalla on niin hyvä tuuri talvikalastuksessa kuin Karjalan tytöllä – liekö ollut Sakkolasta – entiseen aikaan, että pääsi noukkimaan suuren hauen suoraan jäältä. Huolta ei ollut siitä, etteikö olisi ehtinyt, sillä lammen jäädyttyä umpeen hauki kavereineen oli noussut löytämästään reiästä hönkäilemään ja oli varsin huonossa hapessa. Vaan kun ei tiennyt neito, mihin vonkaleen laittaisi. Juoksi sitten kotiin, virkkasi villamyssyynsä muutaman kerroksen lisää ja varusti katajarenkaalla. Varsin käyttökelpoinen haavi siitä tuli mahdollista myöhempääkin tuuria silmällä pitäen.

                                                  XXXXX

Mitäkö sanoi tomera naisihminen kalakauppiaalle? -Ihan ilmaseks saatte ja noin paljon ilkeätte pyytää…

————————————————————————————————————————————–

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s