Nappaa, nappaa, mutta pitääkö kalamiehen pelätä kummituksia?

SYÖNNILLÄÄN ON, OSA 4

Monella on vielä elämän illassa muistissaan jokunen lapsena tehty kalastusretki, hauska tai jännittävä kokemus. Sellaisen myötä mieleen puikahtaa myös kalakaveri, isä, vaari – miksei äitikin, isoveli tai paras ystävä. Läheiset ihmiset kuuluvat usein niihin tärkeisiin muistikuviin, joita kannamme mukanamme läpi elämän.

Ei tarvitse kalajuttua kertoessaan käsiä levitellä. Eetu valitsi juuri syliin mahtuvaa kokoa.

Joihinkin reissuihin on saattanut liittyä myös hieman pelkoa. Kauhavalta kotoisin oleva eräkirjailija Päiviö Kangas on kertonut (Kalavetten vietävänä, Otava 2012), miten pikkupoikana uskaltautui ongelle vähän kauemmas kotirannasta hylätyn rakennuksen, Luumyllyn rantaan, vaikka sanottiin, että siellä kummittelee. ”Yksin en tänne tulis, mutta Jussin kans yhdes ollaan käyty ongella. Emme silloin pelänneet, vaikka Jussin isoveli Elias kertoi, että kummitukset kalistelee luita.” Tällä nimenomaisella kerralla on kuitenkin houkuttimena se, että Jussi on kertonut saaneensa samalta paikalta komeita särkiä. Aina välillä tuleva kirjailija vilkaisee peloissaan myllyä, mutta kun alkaa näppiä, kummitus unohtuu. ”Kala tulee, oikein painava kala! Heilautan sen töyrään heinikkoon ja ilmassa sen jo tunnistan; ei ookaan särki, pelkästään ahven. Pistää vihaksi.”

Kaksi kovaa poikaa Kanadasta ja iso kala kolmantena. Kalervo Kemppainen on kalamiehiä ja pojanpojasta Jounista on hyvää vauhtia kasvamassa samanlainen

 Mutta kun paikalle osuu Alapiini, tuttu suutari, rupeaa moni asia kirkastumaan. ”Kysyn, miksi se vetää onkea pitkin jokea. Se sanoo, ettei se ookaan onki, vaan uistin, näyttää mahdottoman suuren hauen ja kertoo vielä, että joes ui isompiakin, viisikin kiloa”. Poika ihmettelee, koska ei niin suuria haukia ole, mutta ei kumminkaan sano vastaan, Alapiini on sentään uskovainen. Lisäksi se väittää ahventa paremmaksi kuin särki. ”Taaskaan en usko, onhan särki kiiltävämpikin…”  Sinä päivänä oppia tulee paljon kaloista ja oikean kokoisista koukuista, ja kotona vielä äiti tarjoaa lättyjä hillon kera ja sanoo: ”Kun viettää aikansa kalassa, säästyy monelta muulta pahalta.”

Minun isoisäni oli Kalapappa

”Minun isäni isä oli Kalapappa, vaikka hänen oikea nimensä oli Juho”, aloittaa puolestaan Kainuun ja Savon erämaista ja kalavesistä kirjoittanut Veikko Rissanen erään luvun kirjassaan Kuikka kutsui järvelleni (WSOY 2001). Pappa oli kertojan mukaan vähäpuheinen mies, joka usein tutki isoa ja raskasta kuvaraamattua. ”Suurissa sivunkokoisissa kuvissa näkyi Jumala, vanha ankaran näköinen ukko. Eikä Kalapappakaan kovin lempeä ollut: kun pikkupoikana yritin jotain lauluntapaista, niin pappa mojautti takaapäin tupakkapussilla päähän.” Lauluhalut sellainen vei, mutta kalastuksesta on paremmat muistot. Isoveli Martti oli Kalapapan vakituinen soutumies. Pyynnissä oli aina vähintään viisi särysverkkoa. ”Lähdimme järvelle aamuseitsemältä. Nostimme verkot harvasta kortteikosta, josta pyydyksiin oli yöllä käynyt särkiä, ahvenia ja jokunen pieni haukikin. Saaliin määrä pysyi vakiona: noin kaksikymmentä kalaa. – – -Kalat pantiin tuohikonttiin, kalojen päälle havuja kärpästen takia ja kontti kiven taakse pimentoon. Pitkän tauon aikana pappa söi eväspalasia niin kuin mekin ja sitten hän painautui varjopaikkaan lepäämään.” Lukija voi aistia lämpimän turvallisen muistikuvan, jota täydentää vielä myöhemmin toteamus: ”Iltaruuaksi oli sitten maitoliemeen keitettyä kalasoppaa, joka ilta, koko kesän.

-Nyt nappas, sanoi Akseli ja otti oikean kuvausilmeen ja -asennon!

Muistoista paras

Mäkihyppääjätähti, urallaan mm. viisi olympiamitalia ja maailmanmestaruuksia voittanut Matti Nykänen (1963-2019) oli suomalaisten mielissä ainainen vetoava pikkupoika – myöhemmistä kyseenalaisista edesottamuksistaan huolimatta. Tätä tulkintaa tukivat ilmeisesti Matin omatkin aatokset, sillä elämänsä parhaaksi muistoksi hän nimesi sen, kun oli 8-vuotiaana isänsä kanssa kalassa. Matti oli myös tunnettu persoonallisista mietelauseistaan, joista yksi kuului: ”Kun ihminen nukkuu, silloin ei tapahdu mitään. Mutta kun se ei nuku, se voi saada vaikka kalan.”

Itä-Lontoon Suomi-koulun nettisivulla 4-vuotias Aaron kertoi havainneensa elämänkokemuksellaan – toistaiseksi vielä varsin lyhyellä – pari asiaa, jotka menivät ylitse muiden: onkiminen ja syöminen.

Aaronin hengenheimolaisia löytyy ainakin Etelä-Dakotasta Yhdysvalloista. Sikäläinen perheenäiti oli Fox Newsin mukaan vienyt lapsensa tutustumaan museoon, jonka alueella oli onkimiseen houkuttava lampi. Kaikki kyseisen perheen kolme pikkupoikaa kokeilivat onneaan, ja kalan sai kukin. Äiti otti kalamiehistä kuvan, mutta huomasi vasta kotona sitä katsoessaan, että siinä missä kaksi isompaa poikaa pitelivät sylissään saaliitaan, oli pikkuisin vesseli laittanut fisun pääpuolelta roikkumaan suuhunsa. Poika ja kala suukottamassa toisiaan. Ei paha!

Sitä ei em.  juttu kerro, kuuluiko äiti mahdollisesti horoskooppimerkiltään Kaloihin, mutta toisaalla väitetään, että Kala -äitien lapsilla ei ole koskaan tylsää, koska äiti pystyy samaistumaan lastensa leikkeihin, menemään mukaan ja jopa vauhdittamaan jälkikasvunsa mielikuvitusta.

Tässä ollaan vasta menossa kaloja narraamaan, pilkille. Mutta mikäs kun on juuri koeajossa olevat sukset, ja kalakaveri huolehtii välineistä. Jos haluaa tehdä kalastajana vuosiennätyksen, on viisainta aloittaa jo talvella, tuumii Nikke kuultuaan, että yksikin Topias onki yhdessä mumminsa kanssa sata kalaa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Ja nyt tarvitaan jo enemmän!

Mikä lie ollut horoskooppimerkiltään se äiti, jonka poika paljasti kouluaineessa äidin grillanneen lomalla paljon makkaroita. Ja syöneen itse ne kaikki. Mutta se onkin jo toinen juttu.

Kaarina Naski

(Kuvat eivät liity jutun kertomuksiin, vaan elävät omaa elämäänsä samassa hengessä.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s